maanantai 29. toukokuuta 2017

SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
Sydämen vajaatoiminta:




MIKÄ SE ON?:

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa, että sydänlihas ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä, joka on veren pumppaaminen elimistöön. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, joka voi johtua useasta eri sydänsairaudesta.

YLEISYYS:

Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen, ja yli 75-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes.


VAJAATOIMINNAN SYYT?:

Vajaatoiminta on seurausta sairauksista, joissa sydämen pumppauskyky heikkenee. Yleisimmät vajaatoiminnan syyt ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, RR-tauti. Sydäninfarktissa osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu sidekudoksella, jolloin tämä alue ei pysty supistumaan ja osallistumaan pumppaukseen. Kohonneessa verenpaineessa vuosien kuluessa sydänlihas ensin paksunee ja myöhemmin jäykistyy, jolloin sen pumppauskyky pienenee.

OIREET:

Sydämen vajaatoiminta on useimmiten sydämen vasemman kammion sairaus. Siinä pääasiallinen oire on hengenahdistus ja helposti väsyminen, jotka ilmenevät ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Aluksi ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, mutta vajaatoiminnan pahetessa voi jo tasamaalla ahdistaa. Ahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Vaikeassa vajaatoiminnassa ahdistus pahenee usein makuulla ja helpottaa istuma-asennossa. Makuuasentoon liittyy usein kuivaa "sydänyskää". Samalla paino nousee nestekertymän seurauksena. Vajaatoiminnassa hengenahdistus ei siis ole keuhkojen vaan sydämen vika.


Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa tyypillinen oire ovat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä, lopulta myös ylävatsalla. Ne johtuvat nesteen kertymisestä kudoksiin. Usein silloin mukana on myös munuaisten toimintahäiriö, joka vaikeuttaa lääkehoitoa. Pitkälle edenneeseen vajaatoimintaan voi liittyä ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia, mikä johtuu suoliston verenkierron häiriöstä.



HOITO:

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa pyritään vaikuttamaan sen perussyyhyn. Vajaatoiminnan tavallisin aiheuttaja, kohonnut verenpaine, hoidetaan tehokkaasti. Sepelvaltimotauti voidaan usein hoitaa lääkkeillä, joskus pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Läppävika korjataan leikkauksella.

LÄÄKEHOITO:

Vajaatoimintaa hoidetaan useilla lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat nesteenpoistolääkkeet (diureetit), ACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja sekä beetasalpaaja. Ennustetta voidaan eniten parantaa ACE:n estäjillä ja beetasalpaajilla. 

Nesteenpoistolääkkeet ovat korvaamattoman arvokkaita vajaatoiminnan oireiden hoidossa. Niistä spironolaktoni ja eplerenoni voivat parantaa myös vajaatoiminnan ennustetta. Lisäksi mm. digoksiinia ja pitkävaikutteista nitroa (nitraattia) voidaan käyttää vajaatoiminnan oireiden hoitamiseen. Monet vajaatoimintapotilaat tarvitsevat myös veren hyytymistä estävää lääkitystä. 




DIAGNOSOINTI:

Sydämen vajaatoiminta todetaan tyypillisten oireiden, sydänfilmin, sydämen röntgenkuvan (thorax-kuva) ja sydämen kaikututkimuksen perusteella. Vajaatoiminnassa sydänfilmi ja thorax-kuva ovat harvoin täysin normaaleja. Yleensä tarvitaan myös laboratoriokokeita. Verikokeella tutkittu sydämen erittämä natriureettinen peptidi (BNP) on lähes aina koholla hoitamattomassa vajaatoiminnassa. Vajaatoiminnan toteamisen lisäksi pyritään sen syy aina selvittämään. Tässä sydämen ultraäänitutkimus (kaikututkimus) on hyvin tärkeä.




Ruoansulatuselimistön sairaudet
Laktoosi- Intoleranssi

MIKÄ ON LAKTOOSI- INTOLERANSSI?:

Laktoo-intoleranssi, eli laktoosin eli maitosokerin sietohäiriö on yleinen ilmiö. Laktoosi-intoleranssi tarkoittaa sitä, että laktoosi ei metaboloidu eli pilkkoudu ruoansulatuskanavassa.


OIREET:

Maitotuotteiden jälkeen vatsaa turvottelee ja on ilmavaivoja. Usein esiintyy löysiä ulosteita ja epämääräisiä vatsakipuja. Oireet ilmaantuvat 1–3 tuntia maitosokeria sisältävän ruokailun jälkeen.
Oireet johtuvat siitä, että maitosokeri kulkee ohutsuolen läpi paksusuoleen, jossa bakteerit käyttävät sitä ravinnokseen. Tällöin syntyy kaasua ja ulosteen normaali kiinteytyminen häiriintyy. Kyseessä ei siis ole maitoallergia.Erilaisten testien perusteella on arvioitu, että useimmat voivat käyttää noin maitolasillista vastaavan määrän laktoosia eli 10 grammaa maitosokeria päivässä ilman vaivoja. Annos joka aiheuttaa suurimmalle osalle oireita, vastaa noin kahta maitolasia eli 20 grammaa maitosokeria päivässä.





ITSEHOITO:

Hoitona on maitosokerin välttäminen. Useimmat pärjäävät, jos vähentävät normaaleja maitotuotteita, vaikka eivät lopettaisi niitä kokonaan. Jos vahingossa nauttii laktoosia sisältäviä maitotuotteita, se ei ole vaarallista. Seurauksena voi olla ohimeneviä vatsavaivoja, mutta ei muita seuraamuksia.





EHKÄISY?:

Laktoosi-intoleranssin syy on geeneissä, joten laktaasi-entsyymin puutosta aikuistuessa ei voida estää. Sen sijaan oireita voidaan ehkäistä tehokkaasti välttämällä maitosokeria.

MILLOIN TUTKIMUKSIIN?:

Jos itse epäilee laktoosi-intoleranssia ja maidottomuuskokeilun jälkeen vaivat häviävät, laktoosi-intoleranssi on todennäköinen. Tällöin diagnoosia ei tarvitse varmistaa laboratoriotutkimuksilla.
Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos on vatsaoireita, joiden yhteys maitotuotteisiin ei ole selvä tai jos oireet ovat voimakkaat. Tällöin varmistetaan tutkimuksilla, onko todella kyseessä laktoosi-intoleranssi. Tutkimusmenetelmänä on aikaisemmin ollut laktoosirasituskoe, mutta se on poistumassa laboratorioiden tutkimusvalikoimasta. Kokeessa nautitaan 50 g laktoosia sisältävää liuosta ja mitataan sen jälkeen verensokeri verinäytteistä. Jos verensokeri nousee, se on normaalia ja merkki laktaasi-entsyymin toiminnasta. Laktoosi-intoleranssissa laktoosikokeen jälkeen esiintyy usein tyypillisiä oireita.

Virtsatie elimistön sairaudet
Virtsatietulehdus




Virtsaelinten tehtävänä on pitää yllä elimistön suola- ja vesitasapainoa sekä poistaa ylimääräinen neste ja kuona-aineet elimistöstä virtsan muodossa.Virtsatieinfektio on yleensä bakteerin aiheuttama.Kun tulehdus rajoittuu virtsaputkeen- ja rakkoon puhutaan kystiitistä (virtsarakon tulehdus.

OIREET:

Kystiitissä eli rakkotason tulehduksessa tyypillisiä oireita ovat tihentynyt pissaamisen tarve ja kirvely pissatessa. Virtsa voi olla sameaa, veristä ja se voi tuoksua voimakkaalle. Vanhuksilla virtsatieinfektioon voivat viitata virtsankarkailu, virtsaumpi tai pelkkä sekavuuskin. 

AIHEUTTAJA:

Virtsatieinfektion aiheuttavat peräaukon ympäristön bakteerit, jotka pääsevät virtsaputken kautta virtsarakkoon. Naisilla miehiä lyhyempi virtsaputki tekee taudinaiheuttajien nousun helpommaksi. Yleisimmin kyseessä on E. coli –niminen bakteeri (kolibakteeri). Myös Staphylococcus saprophyticus, enterokokit ja klebsiellat sekä harvemmin Pseudomonas- ja Proteus-lajit voivat aiheuttaa tulehduksen.
Toistuvan VTI:in riskitekijöitä ovat myös: sukupuoliyhdyntä, huonontunut virtsarakon tyhjeneminen sekä heikentynyt limakalvonpuolustus ( esim. vaihdevuosien takia ).


DIAGNOSOINTI:


Taudinmääritys perustuu tyypillisiin oireisiin ja tarvittaessa otettavaan virtsakokeeseen (liuskakoe tai bakteeriviljely). Jos kyseessä on perusterve nainen, jolla ei ole riskitekijöitä, voidaan lääkitys aloittaa pelkän oirekuvan perusteella.
Bakteeriviljely tulisi suorittaa, kun potilas on:
  • mies
  • lapsi
  • sairaalahoidossa/sairaalasta vasta kotiutunut
  • raskaana oleva nainen
tai
  • kun hoitovaste on huono
  • oireita on ollut useita päiviä
  • tulehdus uusii vähintään kahdesti vuoden sisällä
  • epäillään munuaistason infektiota
  • potilaalla on pissakatetri
  • virtsateiden sairaus.




HOITO:

Yleisin virtsatietulehdus naisella on äkillinen komplisoitumaton rakkotason tulehdus (kystiitti). Sitä hoidetaan suun kautta otettavilla antibiooteilla. Hoitoaika on yleensä 3-7 vuorokautta. Jos tulehduksia esiintyy vähintään kolme kertaa vuodessa, voidaan harkita 3-12 kuukauden mittaista estolääkitystä pienellä annoksella. Joskus virtsatieinfektio ilmaantuu tyypillisesti yhdynnän jälkeen. Tällöin voidaan kokeilla kerta-annoksellista omahoitoa. Oireiden lievitykseen myös suositellaan juomaan esim juomaan karpalo mehua ( muita karpaloa sisältäviä tuotteita ).






ENNALTAEHKÄISY:

Rakkotulehdusta voi yrittää ehkäistä esimerkiksi juomalla runsaasti (yli 2 litraa vuorokaudessa), pissaamalla säännöllisesti (päiväsaikaan 3 tunnin välein), pissaamalla yhdynnän jälkeen, hygieniasta huolehtimalla, välttämällä kylmettymistä.


tiistai 4. huhtikuuta 2017

TUKI-JA LIIKUNTAELIN SAIRAUDET;
Nivelrikko (artroosi)

MIKÄ ON NIVELRIKKO?
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä.Asukkaallani nivelrikko esiintyy polvissa. Se on koko nivelen sairaus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa kuin nivelkapselissakin. Nivelrikolle tyypillistä on rustopinnan vaurioituminen ja nivelruston osittainen häviäminen nivelpinnoilta.


NIVELRIKON SYYT;
Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä. Nivelrikossa ruston tuhoutuminen saa ylivallan rustoa korjaavista tekijöistä. Vaurioitunut nivelrustokudos ei parane ennalleen ja muutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa.

VAARATEKIJÄT;


Tunnetut vaaratekijät nivelrikossa ovat ikääntyminen, perimä ja alaraajojen nivelissä ylipaino. Nivelrikon taustalla saattaa olla useita altistavia geenejä. Nivelrusto saattaa vaurioitua myös nivelvammoissa ja niiden jälkeisestä nivelen epävakaudesta, virheasennoista, liian raskaasta liikunnasta ja työstä.


NIVELRIKON OIREET;
Nivelrikkokipu on jomottavaa, ja se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa, mutta sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä.Nivelessä on usein aamu- ja liikkeelle lähtö jäykkyyttä. Alaraajan nivelrikossa kävely sekä tasamaalla että rapuissa vaikeutuu. Nousu esim. tuolista, sängystä, WC-istuimelta ja autosta seisomaan ja päinvastoin on hankalaa.
NIVELRIKON HOITO;
Nivelrikkoon ei ole parantavaa tai taudin etenemistä hidastavaa lääkehoitoa. Kipulääkkeitä käytetään kivun lievitykseen. Jos parasetamolin teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin. Asukkaallani hoitona on kokeiltu voltaren emulgeliä, joka rikkoi asukkaan ihon jalasta joten sen käyttö lopetettiin. Asukkaallani lääkehoitona menee 4x päivässä 1g parasetamolia.

NIVELRIKON VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN;
Nivelrikko vaikuttaa asukkaani toimintakykyyn siten, että hänellä on aina liikkuessa kovaa kipua polvissa joka heikentää hänen liikkumis kysyä. Asukas liikkuu todella hitaasti rollaattorin avustamana sekä ottaa n. 5m välein istuma taukoja. Myös hänen polvet ovat aina liikkuessa hieman koukussa. Aamuisin varsinkin on asukkaalla vaikeaa lähteä liikkumaan kipujen takia.

NIVELRIKON YLEISYYS;

Suomessa tulee yli 600 000 sairaala käynti nivelrikon takia vuosittain. Perintötekijöiden osuus nivelrikon kehittymisessä voi olla jopa 35-65 % tutkimusten mukaan. Suomessa on paljon ylipainoisia ihmisiä ja esiintyy runsaasti nivelrikkoakin. Lisäksi ikääntyneiden määrän kasvu nostaa nivelrikosta kärsivien suhteellista osuutta väestössä. Ikäihmisistä suurimalla osalla on polven nivelrikon oireita.
UMPIERITYS-SAIRAUDET
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA (hypotyreoosi):

Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa henkitorven molemmin puolin. Sen paino on n. 20g

SAIRAUDEN SYNTY;
Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia, tyroksiinia. Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva tyroksiinihormoniinia tuottava rauhanen.
YLEISYYS SUOMESSA/ESIINTYVYYS;

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa lähes 240 000 hlöä ( yli 4 % väestöstä). Se on naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä. Suurin osa potilaista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia, mutta sairaus voi ilmaantua nuoremmillakin.

VAJAATOIMINNAN SYYT;
Yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuuni tulehdus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Muita syitä sairauden syntymiseen voi olla esim: radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto kasvaimen yhteydessä. Tällöin ilman tyroksiini-lääkettä vajaatoiminta kehittyy nopeammin, muutaman viikon kuluessa toimenpiteestä.

VAJAATOIMINNAN OIREET;
Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, josta voi esim. seurata:  väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Usein esiintyy turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä (asukkaallani turvotusta esiintyy säärissä). Oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana.

Vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä mielentilan muutoksia ja muistihäiriöitä.
VAJAATOIMINNAN TOTEAMINEN;
Vajaatoiminta voidaan todeta helposti verikokeilla terveyskeskuksessa. Joskus potilaalla veren TSH-arvo voi olla lähellä viitearvojen ylärajaa, mutta kuitenkin normaalilla alueella, ja samalla T4V-arvo on myös viitearvojen sisällä lähellä alarajaa. Hoito kokeilu tyroksiinilla on tällöin paikallaan, jos potilaalla on selviä vajaatoimintaan sopivia oireita.
VAJAATOIMINNAN HOITO;
Sairauteen ei voi elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttaa. Hoitona on tyroksiinihormoni, jota nautitaan tabletteina kerran päivässä. Sen avulla oireet väistyvät muutamassa viikossa. Omalla asukkaallani lääkehoitona on aina 30min ennen ruokailua THYROXIN 25 MIKROG.

Tyroksiini hoito on aina elinikäistä sekä oikean annoksen löytäminen tärkeää, sillä liian ison annoksen nauttiminen on vaarallista.
Mahdollisia haittavaikutuksia thyroxinin käytössä: Thyroxinin aiheuttamat haittavaikutukset johtuvat yleensä liian korkeasta annoksesta tai annoksen liian nopeasta nostamisesta. Tällöin voi esiintyä kilpirauhasen liikatoiminnan kaltaisia oireita kuten sydämen nopealyöntisyyttä, rytmihäiriöitä, ripulia, laihtumista, lämmönsietokyvyn alenemista, unettomuutta ja kiihtymystä. Oireet lievenevät tai katoavat annosta pienennettäessä.
VAJAATOIMINNAN EHKÄISY;
Kilpirauhasen liikatoiminnan syntyä ei elintavoilla tai muilla toimenpiteillä voida estää. Tupakointi lisää voimakkaasti vaaraa sairastua liikatoimintaan liittyvään silmäsairauteen. Tupakoinnin lopettaminen parantaa silmäsairauden hoitotuloksia ja vähentää sen uusiutumis riskiä.








keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Hengityselin Sairaudet:
COPD (keuhkoahtaumatauti)

Copd:n yksi altistavin tekijä on tupakointi. Siinä vähitellen keuhkoputket ahtautuvat liman, limakalvojen ja keuhkoputkia ympäröivän sileän lihaskudoksen paksuuntumisen vuoksi. Siitä tulee sairauden nimi keuhkoahtaumatauti. Suomessa ympäristötekijöiden (kuten passiivisen tupakansavulle tai ilmansaasteille altistumisen) merkitys on vähäinen tupakointiin verrattuna. Pölyinen työ etenkin tupakoivalla ihmisellä moninkertaistaa riskin sairastua keuhkoahtaumatautiin.


OIREET:

- Liman eritys
- Hengenahdistus (pahenee rasituksessa)
- Pitkäkestoinen yskä (etenkin aamuisin)
- Hengityksen vinkuna
- Mahdollisesti laihtuminen
- Taipumus hengitystie infektioihin
- Liitännäis sairaudet

DIAGNOSOINTI- JA TOTEAMINEN:

Keuhkojen toiminta kokeilla, spirometrialla mitataan keuhkojen tilavuuksia ja ilmavirtausta sekä tilavuuksia ja ilmavirtausta sekä lääkevastetta. Keuhkoröntgenkuva, tarvittaessa verikokeita.Keuhkoahtaumataudissa uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) on usein alentunut.

VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN:

Keuhkoahtaumatautia sairastava ihminen rasittuu, hengästyy sekä väsyy normaalia huomattavasti helpommin.( Esim. rappusia kiivetessä copd:tä sairasta henkilö rasittuu normaalia herkemmin). Myös lyhyenkin matkan kävely "normaali" kuntoiselle ihmiselle esim. vähän reippaampaa tahtia, rasittaa keuhkoahtauma tautia sairastavaa henkilöä huomattavasti enemmän.

LÄÄKELISTA:

- ATORVASTATIN KRKA 20MG -- KOLESTEROLIKÄÄKE 
- ASACOL 800MG -- MIKROSKOOPPINEN KOLIITTI
- ADENURIC 80MG -- KIHTI
- FURESIS 20MG -- NESTEENPOISTILÄÄKE
- MAREVAN 3MG -- VERENOHENNUS
- SeERETIDE EVOHALER, 25/250 MIKROG/ANNOS 1X2 VOLUMATICILLA -- COPD:N HOITO

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Iho-ja Infektio sairaudet:
Krooninen Urtikarivaskuliitti (nokkosihottuma ja verisuonitulehdus)



IHO-JA INFEKTIOSAIRAUDEN SYYT:

Syynä on pienehköjen valtimoiden, arteriolien tulehdus. Kyseinen iho-ja infektio sairaus on melko harvinainen, vain muutamana prosenttia kaikista nokkosihottumista.

OIREET:

Tavallista nokkosihottumaa muistuttavia paukamia (kts. kuva^) nousee nopeasti raajoihin, vartalolle.
Kutina on asukkaallani todella voimakasta ympäri kehoa. Pois painuessaan niistä jää mustelman näköisiä sinertävän harmaan väriä jälkiä. Jäljet voivat vaalentua kokonaan pois viikkojen kuluessa, mutta asukkaallani niit on runsaasti ympäri kehoa iso kokoisina.

DIAGNOSOINTI:


Selviää usein ihomuutosten ulkonäön perusteella. Laboratorio tutkimuksilla selvitetään mahdollisten yleistautien ja infektioiden osuus siihen. Epäselvissä tapauksissa tarvitaan koepala. Mikroskooppitutkimuksessa nähdään pienten valtimoiden tulehdus, mutta kuolioita eli mikrooseja ei kehity.

ITSEHOITO:

Ihottumaa pystyy joissain tapauksissa lieventää/ehkäistä Antihistamiinilla. Omalla asukkaallani käytetään ihottuma kohtiin Bemetson 0,1% voidetta. 



LÄÄKEHOITO:

- BEMETSON 0.1% -- IHOTTUMAAN
- FURESIS 20MG -- NESTEENPOISTOLÄÄKE
- KALCIDOS-D FORTE 500MG -- KALKKI JA D-VITAMIINI
-LEVOLAC 670MG/ML-- UMMETUKSEEN
- MOVICOL -- UMMWTUKSEEN
- OPAMOX 15MG -- RAUHOITTAVA (TARVITTAESSA)
- PREDINSON 5MG -- URTIKARIVASKULIITIN HOITOON
- SOMAC 20MG -- VATSAN SUOJALÄÄKE
- XYZAL 15MG -- ALLERGIALÄÄKE



Muisti-ja Neurologiset sairaudet


ALZHEIMER

Sairauden synty, altistavat tekijät, sukupuolen vaikutus sairastavuuteen:

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Aivoissa tapahtuu tiettyjä mikroskooppisia muutoksia (niihin kertyy mm. Amyloidia), jotka vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä.
Vaurio alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista leviten vuosien mittaan laajemmin aivokuorelle. Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti ei ole perinnöllinen. Naisilla Alzheimer on yleisempää kuin miehillä. Myös henkilöillä joiden suvussa on muita tätä sairautta sairastavia. Myös monet elämäntapoihin liittyvät tekijät lisäävät vaaraa sairastua Alzheimerin tautiin << koulutuksen puute, aivojen käyttö, vakavia masennusjaksoja sairastaneet, pään vammoista kärsineet.

Käytännön neuvoja sairauden ehkäisyyn sekä sairauden yleisyys suomessa:

- Ole aktiivinen, käytä aivoja
- Hoida masennus varhain
- Suojele aivojasi vammalta
- Hoida muut sairautesi (verenpainetauti, diabetes) hyvin.
Alzheimerin tautia sairastaa suomessa n. yli 70 000 hlö.

Sairauden oireet:


Ensimmäinen sekä merkittävin oire on muistin heikentyminen. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Kielelliset toiminnot heikentyvät (ilmaantuu sanojen hakemista ja puheen ymmärtämisen vaikeutta). Myös näönvarainen hahmottaminen (ihmiset, esineet sekä ympäristössä liikkuminen vaikeutuu). Päivittäiset toiminnot heikkenevät-katoavat kokonaan. Psyykkisiä oireita sekä käytösoireita ilmaantuu. Samassa myös ahdistuneisuus, levottomuus sekä harhaisuus lisääntyy.

Tausta tietoa omasta verrattavasta asukkaasta:


- Alkoholin käyttö ollut vähäistä.
- Tupakoinut 40v.
- Kotona päivärytmi alkanut mennä sekaisin (valvoi yöt).
- Levottomuutta sekä aggressiivisuutta.
- Itsetuhoisia ajatuksia ilmennyt kun asukas kykeni vielä kommunikoimaan.
- Nopeasti vaikeutunut sairaus, toimintakyky heikentynyt sekä hahmotuskyky heikentynyt (esim. syöminen omatoimisesti ei onnistu sujuvasti).
- RR-tauti
- Liikkuu omatoimisesti, mutta ei itsenäisesti löydä esim. wc:hen eikä ilmaise wc hätää -- vaipat käytössä yöt, päivät.
- Kesällä v -13 karkaillut kotoa, ahdistunut.
- Hoitokotiin pysyvästi saman vuoden syksyllä.
- Alkuaikoina syönyt. käynyt wc:ssä itsenäisesti.
- Puheen tuotto ollut hiljaista, hidasta.
Lääkitys:

Oman verrattavan asukkaan lääkitys Alzheimeriin:
- Absenor 100mg -- mielialaa tasaamaan
- Ebixa 20mg -- Alzheimerin tautiin
- Mirtazapin Orion 15mg -- mieltä tasaava
- Risperdal 0,5mg -- käytöshäiriöihin
- Sertralin Orion 100mg -- masennuslääke
- Temesta 1mg -- ahdistukseen, rauhoittava lääke

MM YLEISIÄ HAITTAVAIKUTUKSIA LÄÄKKEISTÄ ^^
-  Sekavuus
- Aggressiivisuus
- Vapina
- Päänsärky
- Hengenahdistus
- Kohonnut verenpaine
- Uneliaisuus

Diagnosointi-ja kriteerit:



Lääkäri haastattelee potilasta sekä mahdollisesti läheisiä. Muistin ja tiedonkäsittelyn taso testataan (Mini-Mental State Examination = MMSE) avulla. Se sisältää 30 kysymystä, joiden aiheena on orientaatio, muisti, päättely ja hahmotus. Testi jälkeen lääkäri arvioi, onko kyseessä vakava muistihäiriö ja mihin muistiin vaikuttavaan sairauteen testin tulos vaikuttaa.